Suomi on saunojen maa

Nykysaunan edeltäjä oli kivikaudenaikainen maakuoppasauna, jota pidettiin tärkeänä puhdistus- ja parannuspaikkana. Osa suomalaista kulttuuria sauna on ollut koko maamme historian ajan. Tämän päivän Suomessa on laskettu olevan noin 3,2 miljoonaa saunaa – enemmän kuin henkilöautoja.

Sauna on kuulunut suomensukuisten kansojen perinteisiin jo 10 000 vuotta. Saunan esi-isä maakuoppasauna rakentui maahan kaivettavaan, noin kolme metriä halkaisijaltaan olevaan kuoppaan, jonka keskelle aseteltiin kuumia kiviä. Kuopan ympärille taivuteltiin ohuista puunrungoista säleikkö, jonka päälle koottiin suojaksi eläinten taljoja ja käytiin majaan kylpemään.

Maakuoppasaunoja on löydetty Suomesta vielä 1920-luvulta, mutta pääasiassa Suomen itsenäistymisen aikaan sauna oli jo muuttunut kevytrakenteisesta kuoppasaunasta pihapiiriin rakennettavaksi hirsimökkisaunaksi. Suomalaisen saunan esikuvana pidetäänkin tätä usein käsinveistettyä mökkisaunaa.

Pyhä puhdistautumisen paikka

Kautta aikojen saunalla on ollut suomalaisten keskuudessa moninaisen tärkeä rooli. Puhdistautumisen lisäksi saunan hygienia on tarjonnut puitteet synnyttäjälle, sairauksien hoitoon, pyykinpesuun ja elintarvikkeiden valmistamiseen. ”Lauantaisauna” kuului olennaisena osana kansalaisten viikkorytmiin.

Vanhan kansan uskomuksiin kuuluivat myös saunahenget, joita tuli kunnioittaa. Uskottiin, että henkien häiritsemisellä esimerkiksi meluamalla, oli vakavat seuraukset. Saunaa pidettiin pyhänä, ja monesti se toimi myös vainajien viimeisenä pesupaikkana ennen siunaamista.

Sauna muuttaa muotoaan

Sota-ajan jälkeen 1940-luvulla perinteisen savusaunan rinnalle alkoi nousta savupiipullisia saunoja. Havaittiin, että ulospäin piipusta savuava sauna oli savusaunaa paloturvallisempi. Pihasaunat yleistyivät ja kiukaat kehittyivät, mistä seurasi myös tottuminen uudenlaiseen saunakulttuuriin. Enää kylpemiseen eivät kuuluneet savun aromi ja pitkät jälkilämmöt, mutta sauna saatiin lämpimäksi nopeasti ja puita säästyi, mikä oli pula-ajalla tärkeää.

1950-luvulla asutus tihentyi ja tontit pienenivät, minkä seurauksena saunoja alettiin sijoittaa rakennusten yhteyteen. Sähkösauna yleistyi, sillä se mahdollisti saunan sijoittamisen rakennukseen vapaammin. Kerrostaloyhtiöihin rakennettiin kellarisaunoja, joissa perheet kylpivät viikoittain.

Varsinaisen nousun sähkösauna koki 1970-luvulla, kun se otettiin osaksi kerrostalorakentamista. Monet saunan ystävät haikailivat kuitenkin savusaunan perinteikkäitä ja pehmeitä löylyjä, minkä seurauksena savusaunat kesämökeillä kokivat 1980-luvulla uuden yleistymisen.

Ei kotia ilman saunaa

Nykypäivänä sauna kuuluu lähes jokaiseen rakennettavaan asuinhuoneistoon. Huoneistosauna on kasvanut ahtaista kerrostalosaunoista jopa poreammeellisiksi saunaosastoiksi, joissa ei neliöitä säästellä. Myös taloyhtiöiden saunoihin panostetaan nykyään aiempaa enemmän. Viihtyvyyden rinnalla erityisen tärkeänä pidetään löylyn laatua.

Kaupungeissa sosiaalinen saunominen on nostanut viime vuosina vahvasti päätään. Vanhat yleiset saunat ovat suositumpia kuin koskaan, ja kaupunkialueille rakennetaan toinen toistaan elämyksellisempiä saunakeitaita henkimään suomalaista saunakulttuuria ulkomaisille vieraille. Oma sauna ei enää välttämättä olekaan se ykkösratkaisu, vaan hyvissä löylyissä käydään mielellään myös yleisessä saunassa.

Suomalaisen saunan puitteet ovat päivittyneet pimeästä savusaunasta viimeisintä teknologiaa hyödyntäviksi upeiksi saunakokonaisuuksiksi, mutta vanha suomalainen saunakulttuuriperinne elää vahvana edelleen: suomalainen kaipaa säännöllisesti löylyn lämpöön.

Teksti: Saara Lehtonen

Lähteet:
Suomen Saunaseura ry, www.sauna.fi
Pekka E. Tommila (Suomen Saunaseura): Saunojen seitsemän sukupolvea
Särkikoski, T. 2012. Kiukaan kutsu ja löylyn lumo. Gummerus Kustannus Oy

Suomen Saunaseura – saunan asialla jo kahdeksan vuosikymmentä

Marraskuussa, vuonna 1937, joukko herrasmiehiä kokoontui pohtimaan suomalaisen saunakulttuurin kehitystä. Perinteikkään saunan arvostus oli laskussa, ja sivistyksen merkkinä pidettiin enemmänkin kylpyhuoneen rakentamista. Syntyi Suomalaisen Saunan Ystävät ry, joka myöhemmin sai nimekseen Suomen Saunaseura.

Yhdistyksen tavoitteeksi määriteltiin ”suomalaisen saunan nostaminen sille kuuluvaan arvoonsa”. Tietoa suomalaisesta saunasta ja saunatavoista ryhdyttiin levittämään julkisuuteen, ja aiheesta julkaistiin tietokirjallisuutta.

Lue lisää ›