Suomen Saunaseura – saunan asialla jo kahdeksan vuosikymmentä

Marraskuussa, vuonna 1937, joukko herrasmiehiä kokoontui pohtimaan suomalaisen saunakulttuurin kehitystä. Perinteikkään saunan arvostus oli laskussa, ja sivistyksen merkkinä pidettiin enemmänkin kylpyhuoneen rakentamista. Syntyi Suomalaisen Saunan Ystävät ry, joka myöhemmin sai nimekseen Suomen Saunaseura.

Yhdistyksen tavoitteeksi määriteltiin ”suomalaisen saunan nostaminen sille kuuluvaan arvoonsa”. Tietoa suomalaisesta saunasta ja saunatavoista ryhdyttiin levittämään julkisuuteen, ja aiheesta julkaistiin tietokirjallisuutta.

Seuran ensimmäinen oma sauna rakennettiin Helsingin Humallahteen vuonna 1947. Sauna-aate oli saanut omat edustustilansa, ja uusi jäseniä alkoi virrata mukaan. Vuonna 1952 olympialaisten aikaan nousi Vaskiniemeen toivottu isompi saunarakennus, joka sisälsi perinteisten saunatilojen lisäksi myös tutkimussaunan.

Saunaperinteet kunniaan

Suomen Saunaseura ry jatkaa suomalaisen saunakulttuurin ja siihen liittyvän tutkimustyön edistämistä. Yhdistys vaalii suomalaisia saunaperinteitä ja kohteliaita tapoja lauteilla. Se levittää kansainvälisesti sanomaa suomalaisesta saunasta ja jakaa tietoa saunan positiivisista vaikutuksista kylpijään. Yhdistys julkaisee myös neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Sauna-lehteä.

Vaskiniemessä lämpenee seuran neljä savusaunaa, kaksi ulossavuavaa puulämmitteistä saunaa sekä nykyaikainen sähkölämmitteinen kaupunkisauna. Meren äärellä sijaitsevasta saunatalosta on myös uintimahdollisuus ympäri vuoden.

Vaskiniemen tilat toimivat Saunaseuran esittely- ja virkistyskäytössä. Siellä opastetaan löylyn saloihin niin kotimaisia kuin ulkomaisiakin saunavieraita – usein kansainvälistä mediaa, diplomaattikuntaa ja jopa valtiollisia vieraita. Vuosittain saunatalossa kirjataan jopa 38 000 saunakäyntiä.

Kesäkuun 2. lauantai on Suomalaisen Saunan Päivä

Suomalaisen saunan vuosi huipentuu kesäkuun toisena lauantaina vietettävään Suomalaisen Saunan Päivään. Tällöin liput nousevat salkoon, ja saunat ympäri Suomen lämpiävät.

Vuodesta 1988 alkaen Suomen Saunaseura on myöntänyt Suomalaisen Saunan Päivänä Löylynhenki-palkinnon henkilölle tai yhteisölle, joka on ansiokkaasti edistänyt sauna-aatetta ja sen kehittymistä. Vuonna 2016 palkinnon sai Helsinki Sauna Day, jonka tavoitteena on avata yhden päivän ajaksi Helsingin saunat avoimeksi kaikille. Seuraavaa Helsinki Sauna Day -tapahtumaa vietetään 11.3.2017.
Teksti: Saara Lehtonen
Lähteet:
Suomen Saunaseura ry, www.sauna.fi
Sauna-lehti 4/2007
Särkikoski, T. 2012. Kiukaan kutsu ja löylyn lumo. Gummerus Kustannus Oy.

Suomi on saunojen maa

Nykysaunan edeltäjä oli kivikaudenaikainen maakuoppasauna, jota pidettiin tärkeänä puhdistus- ja parannuspaikkana. Osa suomalaista kulttuuria sauna on ollut koko maamme historian ajan. Tämän päivän Suomessa on laskettu olevan noin 3,2 miljoonaa saunaa – enemmän kuin henkilöautoja.

Sauna on kuulunut suomensukuisten kansojen perinteisiin jo 10 000 vuotta. Saunan esi-isä maakuoppasauna rakentui maahan kaivettavaan, noin kolme metriä halkaisijaltaan olevaan kuoppaan, jonka keskelle aseteltiin kuumia kiviä. Kuopan ympärille taivuteltiin ohuista puunrungoista säleikkö, jonka päälle koottiin suojaksi eläinten taljoja ja käytiin majaan kylpemään.

Lue lisää ›